Raittius on nostanut päätään yhteiskunnassamme, mutta ei siltikään tarpeeksi. Luvut kertovat karua tarinaa:
- Suurkuluttajien määrän arvellaan olevan Suomessa 500 000-600 000
- Alkoholistien määrä Suomessa arviolta 400 000
Mistä tunnistaa alkoholiriippuvuuden?
- Kasvanut toleranssi
- Vieroitusoireet käytön loputtua sekä tilanteen korjailu uusilla alkoholiannoksilla
- Voimakas halu tai tarve käyttää alkoholia
- Käytön jatkuminen haitoista huolimatta
- Alkoholinkäytön ja sen vaikutuksista toipumiseen menevän ajan kasvu
Alkoholismi on petollinen sairaus, sillä käyttäjä ei itse tunnista ongelman vakavuutta vaan sairauden luonteeseen kuuluu, että kaikki muut paitsi alkoholi aiheuttaa ongelmia – alkoholi on vain keino rentoutua ja poistaa tylsyyttä, vaikka todellisuudessa lähes kaikki ongelmat olisivat seurausta alkoholinkäytöstä. Riippuvuus myös pysäyttää kehityksen eikä käyttäjä itse huomaa tätä.
Suomessa alkoholi on niin normaali ja jopa pyhä asia, että harva uskaltaa edes kyseenalaistaa sitä, vaikka kaikilla meillä on lähipiirissä tuttuja, joilla alkoholinkäyttö on karannut käsistä. Olisikin niin, että käytöstä olisi haittaa vain yksilön omaan terveyteen, mutta ei. Totuus on valitettavasti se, että juominen aiheuttaa haittoja lähes kaikkialle: lapset ja perheet kärsivät, tapahtuu onnettomuuksia, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys eläkkeet kasvavat, kustannukset lisääntyvät, rattijuopumukset, väkivaltarikokset, päihtyneiden pelkääminen, ahdistus, masennus, mielenterveysongelmat jne.
Alkoholinkäyttö on tunnetusti aina jonkun muun syy. Ihmiset menevät lääkäriin alkoholin aiheuttamien haittojen vuoksi, mutta eivät halua kuulla sitä ainoaa toimivaa ratkaisua: lopeta juominen.
Miksi ja miten raitistua
Raitistumisella on hieman negatiivinen kaiku; kuin olisi ollut jo siellä ojan pohjalla, mutta tarkoitan tässä kuitenkin lähinnä vain alkoholin käytöstä luopumista, vaikka varsinaista ongelmaa ei olisikaan. Koen, että sellainen valistus, jota vaikkapa kouluissa käytetään ei ole toimivaa, sillä eivät ihmiset halua lopettaa alkoholinkäyttöään, jonka he kokevat tuovat elämäänsä jonkinlaista lisäarvoa. Alkoholinkäyttöön olennaisesti liittyvä seikka on se, että ihmiset kuvittelevat alkoholin tuovan jotakin lisää heidän elämäänsä. Tietenkään se ei tuo mitään muuta kuin haittoja, mutta tätä ei ymmärrä ennen kuin käytön lopettaa kokonaan.
Monet pitävät tipattomia kausia. Kun sitten palaa taas juomaan niin on nopeasti samassa tilanteessa kuin ennen pidempää taukoa. Tämän vuoksi tipattomista ei yleensä ole juurikaan hyötyä, sillä se todellinen, syvemmällä oleva ongelma ei pääse parantumaan vaan alkoholinkäyttäjä odottaa tipattoman loppuvan, jotta pääsee taas juomaan, ansaitusti.
Kysymyksiä, joita voi pohtia harkitessa lopettamista ovat esimerkiksi: tarvitsenko alkoholia oikeasti mihinkään? Mitä hyötyä siitä on minulle? Miksi juon? Onko ulos lähteminen todella sen arvoista, että istun meluisassa baarissa, maksan taksit, juomat ja herään seuraavana aamuna olo vähemmän raikkaana? Onko alkoholista tullut ongelma – tuntuuko se ongelmalta?
Paras ja huomionarvoinen asia siinä kun lopettaa juomisen on se, kuinka asiat alkavat yhtäkkiä muuttumaan paljon parempaan suuntaan – siis vain sen vuoksi, että lopetti juomisen. Tätä ei kuitenkaan tapahdu tipattomilla, sillä silloin ihmisen tapa ajatella ei muutu mihinkään. Ihminen vain asennoituu olemaan hetken selvinpäin, mutta ei todella muuttamaan elämäänsä ja löytämään uutta tapaa elää ja katsoa maailmaa. Sitä vain odottaa, että koska tipaton päättyy ja pääsee taas jatkamaan elämäänsä normaalisti.
Vinkkejä lopettamiseen
Uskon, että ainoa toimiva tapa päästä eroon alkoholista on käydä keskustelu itsensä kanssa siitä, että miten paljon alkoholi hallitsee, mitä se tuo elämään ja olisiko vihdoin aika laittaa korkki pysyvästi kiinni. Ja tämän jälkeen tietysti tehdä niin pitävä päätös, ettei tarvitse enää koskaan miettiä sellaista, että ”voisinhan nyt vielä tämän kerran ottaa”, ”voinhan yhden juoda”, ”pidetään nyt vielä kerran hauskaa” jne. Vaan sen tehdyn päätöksen voimalla selviää niin kauan, että että alkoholia ei enää mieti eikä halua juoda yksinkertaisesti tule. Jos alussa on vaikeaa ja joutuu taistelemaan haluja vastaan niin silloin on hyvä muistuttaa itseään siitä, että en minä oikeasti tarvitse alkoholia vaan se ääni on riippuvuuden ääni, joka kehottaa minua juomaan ja siitä olen nyt päättänyt vapautua. Monet eivät edes tunnista näitä ”itsepetoksen ääniä”.
Vinkkejä:
- Tee kaksi listaa: mitä haittaa alkoholista on (listaa kaikki negatiiviset asiat), ja toinen lista, mitä hyötyä raittiina olemisesta on (ei krapula-aamuja, olen aina ajokunnossa, rahaa säästyy, terveys paranee jne.).
- Etenkään alussa ei kannatta miettiä niitä hyviä hetkiä, joita on alkoholiin liittänyt (esim. siiderin avaaminen loman kunniaksi hyvässä seurassa mökillä) vaan keskittyä niihin ikäviin puoliin, joita alkoholin käytöstä on seurannut (parisuhde ajautui vaikeuksiin, loukkasin ystävääni, hävitin arvokkaan tavaran humalassa…).
- Täytä elämä uusilla, positiivisilla asioilla niin pian kuin mahdollista esim. jos sinulla on ollut tapana työpäivän päätteeksi rentoutua lasillisen ääressä niin vaihda sen tilalle jotakin muuta mieleistä.
- Älä jää yksin kotiin, mikäli olet siis aiemmin ollut joka viikonloppu ystävien kanssa viihteellä vaan keksi mukavia tapoja viettää aikaa. Alkoholinkäytön lopettaminen vapauttaa monilla useita tunteja aikaa viikossa ja siihen on hyvä varautua.
- Heikon hetken tullen päätä etukäteen, miten aiot selviytyä. Kenelle soitat? Voitko lukea kirjoittamaasi listaa syistä, miksi lopetit alkoholinkäytön? Lähde kävelylle tai uimahalliin. Tilaa hyvää ruokaa. Tee mitä tahansa, joka vie ajatuksesi muualle alkoholista.
- Etsi kertomuksia kirjoista tai internetistä, muutkin ovat pystyneet siihen!
- Luota itseesi ja pidä tekemäsi päätös. Nauti vapaudesta!
On huima tunne kun tajuaa, ettei halua juoda ole enää tullut pitkään aikaan. Kun tajuaa, että on oikeasti vapaa ja saa herätä hyvinvoivana seuraavana aamuna. Elämä on täyttynyt uusilla ja terveemmillä valinnoilla. Kun todella tajuaa, että voi luottaa itseensä kaikissa tilanteissa. Elämä voi oikeasti muuttua paljon paremmaksi lopettamispäätöksen jälkeen, vaikka se tuntuisi alkuun kuinka vaikealta tahansa.
Kohtuukäyttö?
Kohtuukäyttö on mielestäni melko harhaanjohtavaa. Alkoholi on keskushermostoon vaikuttava myrkky, mutta voiko myrkkyä todella juoda kohtuudella? Voiko kohtuullisella myrkyn juomisella on positiivisia vaikutuksia? Itse en sitä usko. Jos kyse on kohtuukäytön rajoista viikkotasolla (naiset 7, miehet 14 annosta) niin minusta nuo määrät eivät ole enää kohtuullisia, mikäli ne täyttyvät joka viikko vuoden ympäri.
Mutta… miksi en siltikään kannata ehdotonta raittiutta? Yksinkertaisesti siksi, että ihmiset eivät toimi siten, että jotakin vain kielletään ja ongelma on siten ratkaistu. Raittiuspäätös lähtee aina ihmisestä itsestään, ei ulkopuolelta. Onko maat, joissa alkoholi on kiellettyä ratkaisseet ongelman? Eivät ole. Ihmiset löytävät aina keinoja juoda, mikäli niin haluavat. Ainoa mitä kannatan on alkoholinkäytön normalisoinnin lopettaminen.
Vähentäminen sopii joskus paremmin kuin lopettaminen, sillä monet eivät pysty sitoutumaan loppuelämän kestäviin päätöksiin, mikä on tietysti ymmärrettävää. Mikäli ihmisellä ei ole takana katkaisuja ja on alle 40-vuotias niin kohtuukäyttö on mahdollista oppia (+4kk täysiraittius). Paras keino vähentää on radikaalisti harventaa juomiskertoja: jos aiemmin on tullut juotua 5-10 kertaa kuukaudessa niin opetellaan ensin juomaan yhden kerran kuukaudessa ja sen jälkeen joka toinen kuukausi jne. Alkoholin vähentäminen siten, että juodaan yhtä usein kuin ennen, mutta vähemmän ei yleensä toimi, sillä harva ”käyttäjä” pystyy lopettamaan sen jälkeen kun on juonut pari-kolme – tai ainakin se vaatii huomattavaa itsekuria.
Jos todellinen kohtuukäyttäjä on sellainen, joka voi ottaa lasillisen muutaman kerran vuodessa niin luultavasti tällaisella henkilöllä ei silloin ole mitään tarvetta ottaa edes tuota yhtä lasillista tai sen voisi yhtä hyvin vaihtaa alkoholittomaan. Kohtuukäyttö on mielestäni ansa, sillä silloin voi helposti tuudittautua siihen, että ei minulla mitään ongelmaa ole, koska pysyn kohtuukäytön rajoissa. Kuinka moni on kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että kohtalaisen riskin rajoissa eli vaikkapa miehillä 14 annosta viikossa tarkoittaisi vuodessa 14 x 52 = 728 alkoholiannosta, joka on noin 30 lavaa kaljaa.
