The weekend started here already yesterday, Friday and Saturday are holidays. I still like the habit of starting the weekend only on Friday and today after waking up I started cleaning. I put the sheets in the machine, we looked at the extra clothes and things that it was time to go and I cleaned in general. It’s better to start the weekend in a clean home.

After that, I sat on the computer and took care of a cat-related call. I’m proud of myself, because a few years ago I was terrified if I had to do a lot of things on the phone in English, but nowadays it doesn’t really matter. At some point, I should make a lunch and go take pictures in the evening.

I work usually at home and my days are long. I don’t really have a days off, because if I take a complete day off, I easily fall into such a drifting state and it takes time to get up to speed again. I prefer to take a break the middle of the day, but I still work 7 days a week. I like the fact that work rhythms my days and then when I’m free, I’m really free.

I dream of going to nearby cafes with my laptop, but somehow I usually don’t get it done. I instead lounge in comfortable/uncomfortable positions on the couch with the laptop and think that I should probably get a workstation at home. I have an office chair that I have used at the kitchen table, but for some reason I can’t to look at a big office chair that is completely unsuitable for the rest of the furniture. 

For me the equipment and hobby equipment have to be good or else it’s not that meaningful. Up until now, I have photographed (when I take pictures myself) with an iPhone 13 pro, but now I am looking for a good camera that is also suitable for shooting videos. I need it for my work, but maybe I’ll also be passionate about shooting lifestyle videos.

Have a nice week yah!

Here is my dog Lake<3

Here i am! The trip went surprisingly well. The travel time from the moment I leave home in Egypt to the moment I’m in Lahti is 17 hours. It’s just so beautiful outside and it’s wonderful to breathe fresh air. I’m ready for the autumn!

I’ve had time to sit in my favorite cafe, Espresso House (first at the airport when I was waiting for the train and at this moment in Lahti when i’m writing this). Chai Latte? I may be hooked.

Today plan is a sitting on a laptop, go to the bank and walk around the shopping center for a while. I would also need woolfabric jacket and I thought to look for some inspiration for that. Beige, gray and black?

Today can’t be anything else than a good day, because it’s Friday and the sun is shining outside. Have a lovely weekend!

Lähes kaikilla on kotona liikaa tavaraa. Varastokopit ja autotallit pursuavat siinä missä keittiönkaapitkin. Siivotessa ja muuttaessa pohtii, mistä tuo kaikki roina on peräisin. Väitän, että suurin osa tuosta tavarasta on roinaa, jolla ei ole tulevaisuudessa käyttöä vaan tavaraa halutaan säilyttää, koska siitä eroon pääseminen on itsessään jo ponnistus tai sitten ajatellaan, että ehkä asiaa x saattaa tarvita vielä joskus. Todennäköisesti kuitenkaan ei. Olemme ihmisinä hyviä uskottelemaan itsellemme tällaisia asioita. Emme halua myöntää, että rahaa on tullut käytettyä asioihin, joilla ei oikeasti tee yhtään mitään.

Hyväksy tappio

Kaikki me teemme joskus hankintoja ja heräteostoksia, joita voimme vain ihmetellä myöhemmin. Ja se on ok. Pääasia on, että niistä oppii jotakin. Kun ostamme pelkästään mentaliteetilla ”haluan tämän”, vikaan menee aika usein. Tavaroihin voi olla myös paljon tunnearvoa, jonka vuoksi luopuminen voi olla todella vaikeaa. Hyväksymällä sen, että virheostoksia on tullut tehtyä pääsee eteenpäin. Kotiaan ei kannata täyttää romuilla vain sen vuoksi, että ei halua päästää irti tai myöntää hutiostosta.

Lisäaikaa tavaroilla?

On kolmenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat liian laiskoja ja välinpitämättömiä tekemään tavarakaaokselle mitään; niitä, jotka yrittävät ostaa lisäaikaa elämäänsä uskottelemalla itselleen, että tavaraa voi vielä joskus tarvita; ja niitä, jotka pelkäävät päästää irti ja joille luopuminen mistään asiasta on kauhistus. Kyse on psykologiasta. Ikään kuin aikaa olisi enemmän joskus tulevaisuudessa. Ikään kuin emme oikeasti vanhenisi ja voisimme vielä käyttää nuorempana hankkimiamme tavaroita. Tai kuten jälkimmäisessä tapauksessa, ikään kuin menneisyys olisi yhä täällä. On ymmärrettävää, että esimerkiksi puolison kuoltua ei halua heittää hänen tavaroitaan pois, mutta tavaroista kiinnipitäminen ei kuitenkaan tuo tuota henkilöä takaisin. Tavarat jumittavat ja sitovat meitä. Kuinka paljon aikaa ja tilaa olisi enemmän, jos antaisimme kaiken sen mennä, jota emme enää tarvitse tai käytä säännöllisesti?

Laastari irti kerralla

Muutos on parempi tehdä nopeasti kuin hitaasti, sillä konkreettiset, näkyvät muutokset auttavat jatkamaan projektia. Jos tavaraa on kertynyt ison omakotitalon verran niin silloin hitaampi eteneminen voi olla parempi vaihtoehto. Suuresta siivousoperaatiosta ei nimittäin yleensä viikonlopussa selviä.

Paras vinkkini siistiin ja helppohoitoiseen kotiin ja vaatekaappiin on, että älä tuo sinne lisää tavaraa kun olet kerran päässyt eroon. Kaapit täyttyvät hämmästyttävän nopeasti, mikäli sallit sen. Tutki kriittisesti tavaroitasi ja tee rehellinen arvio, tarvitsetko tätä ihan todella? Nautitko käyttää tätä vaatetta? Jos kyse on vaatteista niin tässä nopea tsekkaus mitkä vaatteet on syytä heittää välittömästi kierrätykseen:

  • tahraiset
  • reikäiset
  • kuluneet/muodottomaksi käytetyt
  • liian pienet tai suuret vaatteet
  • lahjat, joita et käytä, mutta et viitsisi heittää pois
  • sellaiset, joita et ole käyttänyt kertaakaan viimeisen puolen vuoden aikana
  • sellaisia, joiden olemassaoloa et edes muistanut

Eikä selityksiä. Vaatteet ovat käyttötavaraa, joiden kuuluu ilmentää sitä, jota olemme tällä hetkellä. Niiden kuuluu olla mukavia, sopivia ja kauniita. Laadukkaita vaatteita suosimalla et joudu uusimaan vaatekaappiasi niin usein. Säästät siis myös rahaa ja luontoa.

Tavaroiden kohdalla on vaikeampi antaa selkeää ohjetta, sillä ihmiset saattavat kerätä ja säilöä mitä kummallisimpia asioita ja monien tavaroiden kohdalla joutuu näkemään vaivaa myydäkseen tai viedäkseen niitä kierrätykseen. Yleensä kuitenkin kaikki epämääräiset kipot, kupit, koriste-esineet, parittomat, rikkinäiset, vialliset, epäkuntoiset, vanhat, heikkolaatuiset ja etenkin kaikki sellaiset, joita et usko enää käyttäväsi joutavat lähtemään. Ehkä ajattelet, että sinulla on rahaa kiinni tavarassa, etkä siksi haluaisi heittää sitä pois, mutta totuus on kuitenkin se, että tavaran rahallinen arvo meni sillä hetkellä, kun ostit tuon tavaran. Ne rahat menivät jo ja on aika mennä eteenpäin elämässä. Tavaralla on arvoa vain, kun käytät sitä.

Luopumalla vapaaksi

Luopuminen on vapauttavaa. Toki se voi olla myös tuskallista, mutta siitä voi oppia pitämään. Monet tavaroiden karsimisesta innostuneet ovat huomanneet, kuinka koukuttavaa se on. Kuinka koukuttava on siisti ja turhasta tavarasta vapaa koti. Kuinka ihanaa on, kun ei aamulla tarvitse kääntää koko vaatekaappia ympäri, jotta löytäisi jotakin sopivaa. Kaikki on selkeää ja yksinkertaista. 

Saatat ehkä kadehtia kauniita koteja lehdissä, joissa kaikki tavarat näyttävät olevan tarkkaan harkittuja. Kuitenkaan harva osaa luonnostaan toimia niin, että osaisi pitää omaisuuden määrän vakiona. Yleensä sisään tulee aina enemmän kuin mitä lähtee ulos. Mutta tämän taidon opettelu voi mullistaa elämäsi. Kun päätät karsia tavaroita ja heittää oikeasti aivan kaiken turhan pois, sinulle jää todennäköisesti aika vähän tavaraa. Olostasi tulee vapautunut. Ja voit toki jatkossakin ostaa vaikkapa uusia vaatteita, mutta heitä silloin jotakin pois tai saat muutaman vuoden kuluttua huomata olevasi lähtöpisteessä. Mikäli perheeseesi kuuluu ainoastaan himohamstraajia, otan osaa. Heitä voi olla vaikea saada innostumaan tavaroista luopumisesta.

Missä menee raja?

Toisin sanoen, milloin karsiminen on onnistunut? Silloin, kun voit kävellä kotonasi eikä sinun tarvitse jatkuvasti miettiä, että pitäisikö tuolle kaapille tehdä jotakin tai olisikohan tuo pitänyt heittää pois jne. Sinulle jää vain ne asiat, joista oikeasti pidät ja joita todella käytät. Takaan, että tällaisen projektin jälkeen sinusta tulee vapaa. Alat löytää uutta energiaa elää elämääsi.

Eräs eniten arvostamiani seikkoja yksinkertaisessa elämäntyylissä on se, että aikaa jää niin paljon muuhun. Oletko koskaan laskenut, kuinka kauan tavarat, vaatteet ja kodinsiivous vievät aikaasi? Mitä enemmän tavaraa ja mitä isompi koti, sen enemmän se vie elämästäsi kallisarvoisia hetkiä. Yksinkertaisessa kodissa ja elämäntyylissä suursiivoukset jäävät taakse, sillä koti ja elämä ovat aina järjestyksessä.

(English below)

Havahtumiseni tapahtui tuossa hetki sitten. Olen elänyt jokseenkin kummallista ja epätyypillistä elämää, ollut irti siitä elämästä, jota tämä keho on maan päällä toimittanut. Olen ollut sivustakatsoja. Mutta sitten tapahtui jotakin ja päätin liittyä mukaan tähän elämään. Tuskin siinä paljoa voisi hävitäkään.

Ajattelin, että ehkä joku haluaisi tutustua minuun ja ajatuksiini paremmin. Ei niin, ettäkö olisin ollut yksinäinen tai vailla seuraa – ajattelin vain, että ehkä maailma tarvitsee minua johonkin kun kerta tällainen ajatus minulle tuli.

Ja niin, tässä minä nyt olen. Valmiina, rehellisenä ja pelissä mukana. Olen Sonja.

En ole uusi bloggaaja, mutta ehkä kenties aloittelen nyt hieman eri näkökulmasta tätä hommaa. Olen aiemmin ollut piiloutuja, ehkä toivonut antavani itsestäni tietynlaisen kuvan, mutta tähän viimeaikaiseen havahtumiseeni kuului olennaisesti se, että en voisi olla mitään muuta kuin olen. Mitä järkeä siinä olisi? Ei mitään.

Jollekin toiselle asia saattaa olla päivänselvä. Minulle ei ollut. Olen ehkä hieman pelännyt näkyä ja olla se, joka oikeasti olen. Mutta nyt olen täällä.

Minua kiinnostaa ihmetellä elämää, mutta en kuitenkaan ota sitä koskaan vakavasti. Minusta olisi aika tylsää, jos elämää pitäisi jatkuvasti murehtia ja pyöritellä ja kaikenlaista hoitaa ja selvittää. Olen yksinkertaisten asioiden ystävä. Paitsi ajatuksissani, jossa lennän universumeista toisiin ja tapaan muita matkalaisia. Siitä joskus toiste. Elämä on kuitenkin periaatteessa aika hyvää. Olen hyvä vaikuttamaan siihen. Toisinaan epäilen, että elämä tykkää leikitellä kanssani. Ikäänkuin elää ja katsoa maailmaa minun silmieni kautta. It’s my pleasure.

Lyhyestä virsi kaunis, matkustelen melko paljon ja olen suurimmaksi osaksi viimeiset 3.5 vuotta asunut Egyptissä. Perheeseeni kuuluu lähinnä karvaisia, turkkiin naamioituneita henkilöitä. Tulen siis paremmin toimeen eläinten, kuin ihmisten kanssa. Ei ihmisissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta pinnallinen ja egoistinen maailma ei vedä minua enää puoleensa.

Olen kuitenkin oikeastaan aika hauska ja ihailtava persoona kun minuun tutustuu vähän paremmin. En ole tosin itsekään tuntenut itseäni aiemmin kovin hyvin, mutta kun vihdoin voin olla MINÄ, tästä ehkä tuleekin aika hauskaa.

Olet lämpimästi tervetullut blogiini. Kommentoimaan, hengailemaan tai muuten vain vierailemaan.

Ah, rakastan uusia alkuja.

Jos hyppäät matkaani mukaan niin tulet varmasti oppimaan lisää. Kommentteja ja ajatuksia saa jakaa enemmän kuin mielellään.

// Blog of an entrepreneur, living between two cultures. Relaxed, leisurely and eventful life.

I have lived a rather strange and atypical life, I have been disconnected from the life that this body has done on earth. I’ve been a bystander. But then something happened and I decided to join this life. You could hardly lose much in that.

I thought that maybe someone would like to get to know me and my thoughts better. It’s not that I was lonely or without company – I just thought that maybe the world needed me for something when such a thought came to me.

And so, here I am now. Ready, honest and in the game. I’m Sonja.

I’m interested in wondering about life, but I never take it too seriously. I think it would be quite boring if you had to constantly worry and spin and handle and sort out everything. I am a lover of simple things. Except in my thoughts, where I fly from universe to universe and meet other travelers. More on that sometime. However, life is basically pretty good. I’m good at influencing it. Sometimes I suspect that life likes to play with me. As the world would looking with my eyes. It’s my pleasure.

At the moment, perhaps the best information of me would be a diginomad, although I do have a place to live. I can’t stay in one place for a long time, I need the whole earth. I have always been like this, lived in several countries and moved from place to place. At the moment I’m sailing between Finland and Egypt.

I am realizing myself now with this blog – I hope that it will help me get closer to people and the world.

I am more than happy to receive comments and thoughts from you!